Raanojen juurella, sataman keskellä.

Täydennä museokokemuksesi meren äärellä.

Taivaita vasten laiturilta kohoaa viisi komeaa satamanosturia eli raanaa. Ne muistuttavat Kotkan Kantasataman varhaisemmista vaiheista, jolloin raiteet, junanvaunut, ahtaajat ja merimiehet täyttivät laiturit ja nosturit purkivat ja lastasivat niin kahvisäkkejä kuin paperirulliakin.

Merikeskus Vellamon laiturilta voi nähdä edelleenkin yhdellä silmäyksellä teollisen Suomen kasvot: tehtaat piipuineen, korkeajännitelinjat, valomastot sekä satamiin tavaraa tuovat ja vievät laivat, junat ja rekat.

Vanhan sataman toiminnot ovat supistuneet vuonna 1971 avatun Hietasen sataman ja 1989 käyttöön tulleen Mussalon syväsataman myötä, ja samalla nosturit ovat muuttuneet työkaluista muistomerkeiksi ja satamakaupungin maiseman oikeutetuiksi osiksi.

Nostureista kaksi uusinta ovat Wärtsilä Oy:n rakentamia ja seisovat aivan merikeskuksen vieressä. Toinen nosturipari hieman etäämpänä on bremeniläisen konepajan Francke-Werke Aktiengesellschaftin työtä ja peräisin vuodelta 1950. Kauimpana Merikeskus Vellamosta seisova sinihyttinen nosturi on vuodelta 1962 ja se on Valmetin valmistama. Nosturien nostokapasiteetti vaihtelee sinisen nosturin 3 000 kilosta Vellamon vieressä seisovan nosturin 12 000 kiloon.

» Tutustu tarkemmin Kantasataman tarinoihin

Ulkonäyttely – lisää elämyksiä kesäisin

Vastapäätä pääsisäänkäyntiä on ulkonäyttelytila, joka on avoinna kesäisin. Suomen merimuseon aluskokoelmaa esittelevässä ulkonäyttelytilassa on esillä poliisien käyttämä Tiiskeri 770 (1984), stadin brankkareiden eli Helsingin pelastuslaitoksen Uisko-tyypin vene (1963), pelastusvene Haapasaari (1937) ja Kultaranta II (1929), joka on palvellut valtionpäämiehiämme aina Relanderista Kekkoseen. Huviveneilyä puolestaan edustaa M&A Seppälän veneveistämön rakentama Melaisa-tyypin matkavene Ruokki (1968).

Ulkonäyttely noudattelee Merikeskus Vellamon aukioloaikoja, mutta suljetaan 15 minuuttia ennen Vellamon sulkeutumista. Ulkonäyttelytilaan on vapaa pääsy.