SEURANTALOLLA

Tervetuloa seurantaloon

<p>Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Suomessa on noin 2500 seurantaloa, joista vanhimmat on rakennettu 1880-luvulla. Vilkkaimmillaan rakentaminen oli 1900-luvun alussa. Noin neljäsosa nykyisistä seurantaloista on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi. Seurantaloja nimettiin usein luonnon, aatteen, juhlimisen tärkeyden, Kalevalan tai suomalaisuuden mukaan.</p>

<p>Seurantaloja on kaikenkokoisia: muutaman kymmenen neliön mökistä tuhansien neliömetrien kivitaloihin. Vanhimmat seurantalot on yleensä rakennettu hirrestä perinteistä rakennustapaa noudattaen. Useimmat ovat enemmän käytännöllisiä kuin komeita, mutta vaatimattomimmissakin taloissa on nähtävillä oman aikansa rakennusperinnön tunnusmerkkejä. Kaupunkien keskustoissa seurantalot saivat koristeellisen ulkovuorauksen, maaseudulla talo saattoi jäädä hirsipinnalle.</p>

<p>Seurantalon tiloiksi vakiintui 1900-luvun alussa korkean näyttämöllisen salin, eteisen ja ravintolatilan kokonaisuus keittiöineen. Seurantalon päätila ja sydän on juhlasali. Tilat ja seurat tarjosivat kaiken ikäisille kansalaisille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, teatteri- ja musiikkiharrastuksiin, urheiluun, ja raittiustyötäkin taloilla tehtiin.</p>

Lavasteet kotiseudun kuvaajina

<p>Teatteriharrastuksen levitessä 1900-luvun alussa maaseudulle ja pikkukaupunkeihin, myös seurantaloilla esitettiin näytelmiä ja iltamien päätteeksi soitti orkesteri. Teatteritoiminnan vakiintuessa seurantalojen toimintaan, suunniteltiin niihin myös näyttämöt. Lavasteiden maalauksissa korostuivat suomalainen maaseutu, kuten metsät, järvimaisemat ja tuvat. Ne olivat yhtä tärkeitä, olipa näyttämökuvan maalannut tunnettu taiteilija tai tuntematon harrastaja.</p>

<p>Vitriinissä on esillä Salo-Miehikkälän nuorisoseurantalon käytöstä poistuneet lavasteet. Niiden taustalla on signeeraus E. Kokki -50. </p>