Pyhtään Pyhälle Henrikille omistettu keskiaikainen kivikirkko rakennettiin 1460-luvulla.
<p>Pyhtään Pyhälle Henrikille omistettu keskiaikainen kivikirkko rakennettiin 1460-luvulla. Kirkko rakennettiin Kymijoen suun haara-alueen läpi kulkeneen reitin risteyskohtaan. Kuningas Kustaa Vaasan sihteeri Jaakko Teittin vuosien 1555–1556 aikana tekemässä valitusluettelossa on piirros alueesta. Jokihaarojen yli kulki siltoja ja niistä yhden viereen on piirretty Pyhtään kirkko.</p>
<p>Nyt kirkonkylä jää valtaväylistä sivuun, vaikka kesäisin tiekirkkoon suuntautuu valtatie 7 suunnasta kävijöiden tasainen virta. Paikallisesti kirkko on pyhtääläisille tärkeä kokoontumispaikka, jonne hengellisen elämän lisäksi tullaan yhteen myös musiikin ja kulttuurin merkeissä.</p>
<p>Keskiajalla kirkko oli lähestulkoon ainoa paikka, jossa kansanihminen saattoi nähdä kuvia. Kansa oli myös lukutaidotonta, joten kirkon seinien ja sisäkaton maalauksista opittiin perusasioita Raamatusta ja pyhimysten elämästä. Kuvien avulla opetettiin myös, mitä hyvän, synnittömän kristityn ihmisen elämään kuului. Tähän kansaa opastivat sekä pyhimysten elämästä kertovat kuvasarjat että niin sanotut moralisoivat kuva-aiheet. </p>
<p>Pyhtään kirkossa on maalauksia useammalta eri ajalta. Niin sanotut primitiiviset maalaukset ovat 1400-luvun lopulta. Henkilömaalaukset ovat peräisin 1510-luvulta. Pyhtään kirkon koristelleen maalarin kädenjälkeä ei esiinny missään muussa kirkossa. On arveltu, että maalausten tekijä olisi voinut olla Pyhtäällä asunut Lasse Enevaldsson, jonka veli työskenteli Tukholmassa maalarina.</p>
<p>Pyhtään kirkon puiset, kantavat vesikattorakenteet ovat alkuperäiset. Ne on rakennettu vuosien 1460–1461 aikana. Kirkon puurakenteita tutkittiin rakennusarkeologisin menetelmin Aalto-yliopiston tutkimusryhmän toimesta syksyllä 2022. Tutkimuksessa selvisi, että kattorakenteiden puusta lähes 90 % on mäntyä ja loput kuusta. Rakenteisiin tarvitut puut on kaadettu luultavimmin Pyhtäältä, koska alueella kasvoi keskiajalla runsaasti tällaisiin rakenteisiin parhaiten soveltuvaa pitkään kasvanutta paksua mäntyä. 1990-luvulla puurakenteista otettu puuluustoanalyysi ajoitti kirkon ankkurihirret kaadetuiksi noin vuonna 1460.</p>
<p>Pyhtäällä järjestettiin kirkon 565-vuosijuhlan kunniaksi neulesuunnittelukilpailu. Vitriinissä on esillä kilpailuun osallistuneita töitä.</p>
<p>Pyhtään kirkon vanhat, hopeiset ehtoollisastiat ovat edelleen aktiivisessa käytössä. Kaikkien niiden historia ei ole tiedossa, mutta usein oli tapana, että paikkakunnan varakkaat suvut lahjoittivat kirkolle esineitä.</p>
<p>Kirkon asehuone muutettiin 1670-luvulla Creutz-suvun hautakappeliksi. Lorentz Creutz ja Elsa Dúval lahjoittivat tuolloin kirkkoon alttarilaitteen sekä joitakin esineitä, kuten sisältä kullatun ehtoollisviinikannun ja öylättirasian. Rasian kannessa on Creutzin ja Duwallin sukujen vaakunat ja vuosiluku 1673. Ajalle oli tyypillistä, että varakkaat lunastivat hautapaikan kirkon sisältä parhaiksi nähdyiltä sijoilta. Kappeli muutettiin takaisin asehuoneeksi 1700-luvun lopulla ja Creuzin-suvulle rakennettiin hautakappeli kirkon pihamaalle.</p>
<p>Vitriinissä olevista kahdesta ehtoollismaljasta isommassa on vuosiluku 1804 ja nimikirjaimet HW ja DVR. Vaakunoiden perusteella nimikirjaimet kuuluivat Hans Willigmanille ja Dorotea von Kahldenille. He olivat avioliitossa 1650–1656. Sitä, miten malja päätyi Pyhtään kirkkoon ja miksi kannussa on vuosiluku 1804 ei tiedetä. </p>
<p>Kastemaljan pohjasta löytyvät nimet Eva Insenstierna ja Ewa Elisabet Danckward.</p>