Museoalukset
”Kaikki näyttelyt kiinnostavia, niin aikuisten kuin lastenkin mielestä. Myös museolaivat olivat ehdottomasti näkemisen arvoiset.”
Merikeskus Vellamon museolaivat Tarmo, Kemi ja Telkkä ovat avoinna kesäaikaan. Jäänmurtaja Tarmolle ja majakkalaiva Kemille on yhteislippu, jonka voi ostaa Merikeskus Vellamon lipunmyynnistä. Vartiolaiva Telkälle on vapaa pääsy. Aukioloajat ja pääsymaksut löytyvät täältä.
Museoaluksiin voi tutustua itsenäisesti ohjatun kiertosuunnan mukaan, ja Kemillä voi lisäksi kuunnella suomenkielisiä äänitarinoita aluksen arjesta. Tarmon ja Kemin yleisöopastukset löytyvät täältä. Kaikilla aluksilla on oppaita paikalla.
Huomaattehan, etteivät museolaivat ole esteettömiä, vaan niillä on portaita ja paikoin ahdasta.
Jäänmurtaja Tarmo
Höyryjäänmurtaja Tarmo on todellinen talvimerenkulun konkari. Sen työuraan mahtui sekä arkista puurtamista että dramaattisia vaiheita.
Vuonna 1907 rakennettu Tarmo riensi hätiin, kun aiemmat murtajat eivät riittäneet talvisten väylien avoinna pitämiseen. Jäänmurtajat myös avustivat merihätään joutuneita. Yksi Tarmon urotöistä nähtiin 1930-luvulla sen pelastaessa 230 kalastajaa ja 125 hevosta ajelehtivilta jäälautoilta.
Tarmo oli mukana molemmissa maailmansodissa ja joutui Kotkan satamassa pommituksen kohteeksi. Eläkkeelle jäätyään se aloitti uuden uran museoaluksena. Tarmo on pienten ja isojen seikkailijoiden unelma, sillä sen saa kiertää komentosillalta aina jännittävään konehuoneeseen asti.
Tarmoon voi tutustua myös 360-virtuaalikierroksella, joka kertoo aluksen tiloista, historiasta ja miehistön arjesta. Tarmon virtuaalikierrokselle pääset tästä.
Majakkalaiva Kemi
Iloisen punainen majakkalaiva Kemi oli omanlaisensa työpaikka, jossa miehistö työskenteli ja asui lähes yhtä mittaa keväästä loppusyksyyn aalloilla keinuen.
Kemillä nautitaan nykypäivää hitaammasta 1960-luvun elämänrytmistä kesäisellä majakkalaivalla. Kirjailija Anna-Kaari Hakkaraisen käsikirjoittamat äänitarinat johdattelevat aluksella läpi kesien työskennelleiden ja asuneiden ihmisten työhön ja vapaa-aikaan.
Majakat ja majakkalaivat näyttävät turvallisen reitin satamaan. Laivoja sijoitettiin kohtiin, joihin ei voinut rakentaa majakkaa, mutta pohjamajakoiden myötä laivat jäivät vähitellen tarpeettomiksi. Kemin viimeisen asemapaikan Kemin edustalla majakkalaivan valo vilkkui vuoteen 1974 saakka.
Vartiolaiva Telkkä
Vartiolaiva Telkkä valvoi Suomen merialueita, sukkuloi saaristossa ja auttoi hädässä. Rajavartiolaitoksen alus oli miehistölle yhtä aikaa työpaikka, perhe ja toinen koti.
Poimintoja Telkän työstä ja arjesta:
Kokki kulki jääkaapille peräruumaan kori käsivarrella kannen kautta. Kovassa tuulessa piti pyytää kääntämään laiva vastatuuleen ja hiljentämään, ettei kokki tippunut kyydistä.
Messin sydän oli ruokapöytä, jonka ympärillä kaikki söivät yhdessä. Vapaa-ajalla saman pöydän ääreen kokoonnuttiin lyömään korttia.
Majoitustilat olivat pienet. Ilma oli tiheää, sillä kattoluukkua ei ajon aikana voinut pitää auki. Vahtivuoroaan odottavat yrittivät nukkua, kun oviverhon takana messissä vietettiin vapaailtaa.
Aluksi Telkällä ei ollut pesutiloja. Myöhemmin rakennettua pientä suihkua sai käyttää päällikön luvalla, jos vettä oli riittävästi.
Muuta
Merikeskus Vellamon museolaiturissa kelluvat luotsikutterit Pitkäpaasi (1898) ja L-102 (1963) sekä merivartioalukset apuvene AV 5104 (1937), rannikkovartiovene RV 125 (1961), partiovene PV 210 (1984) ja nopea vene NV 01 (1990). Piha-alueella ihailtavina ovat pelastusristeilijän apuvene Hulda ja Helsingin pelastuslaitoksen sammutusvene HM-71.
Edelleen purjehtiva Pitkäpaasi on legendaarisen Colin Archerin suunnittelema. Pitkäpaasi palasi Suomeen vuonna 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. L-102 on teräsrunkoinen luotsikutteri, joka on ollut käytössä Orrengrundissa ja Puumalassa. Alus saapui Vellamon museolaituriin suoraan virkakäytöstä kesällä 2013.
AV 5104 eli Pikkuville oli käytössä Saaristomerellä ja Pohjanlahdella, myöhemmin sisävesillä, maamme itärajalla. Jäissä kulkevat rannikkovartioveneet eli RV:t näyttivät kykynsä erityisesti kelirikkoaikana saariston elämänlankana.
PV:t olivat avovesikausien tärkeimpiä työkaluja ja kulkuvälineitä liki kolmenkymmenen vuoden ajan. Matalalaitaiset, nopeat ja ketteriät NV:t sopivat hyvin vesiliikenteen valvontaan ja pelastustehtäviin.
Huldaa käytettiin apuveneenä meripelastusristeilijä Ossi Barckilla, joka nimettiin merikapteeni Ossi Barckin mukaan. Hulda sai nimensä kapteenin vaimolta.
HM-71 on tiettävästi ensimmäinen palolaitoksen käyttöön varta vasten tehty alus Suomessa. Alus on alkuperäisellä, kiskopyörillä varustetulla veteenlaskukelkallaan.
Näitä kaikista löytyy lisätietoa Happihyppely-sivulta.
Tutustu myös kesäkohteisiimme Kuuriin ja Ruotsinsalmi-paviljonkiin.