Suomessa puretaan vuosittain tuhansittain rakennuksia. Myös Kymenlaaksossa moni kohde elää purku-uhan alla. Yhä nuorempaakin rakennuskantaa puretaan tai jätetään tyhjilleen. Onkin vaarana, että arvokasta kulttuuriperintöä tuhotaan ennen kuin ymmärrämme sen arvon.
Kerro meille! Millaisia ajatuksia rakennusten purkaminen sinussa herättää? Entä millaista on seikkailla autiotalossa? Kysely on avoinna 1.9.–30.11.2025 osoitteessa www.kerromeille.net.
Rakennukset ovat yhteistä perintöämme, ja ne juurruttavat meidät tiettyyn paikkaan. Liian nopeasti muuttuva ympäristö voi aiheuttaa juurettomuutta. Paikallisidentiteetin lisäksi rakennusten myötä katoavat myös niissä asuneet ja niitä käyttäneet yhteisöt. Purkaminen ja uuden rakentaminen ei myöskään ole kestävän kehityksen mukaista, vaan on pitkällä aikavälillä usein kalliimpaa kuin korjaaminen.
Minkä rakennuksen purkaminen on sinusta ollut erityisen harmillista? Onko sinulla muistoja esimerkiksi Kotkan tai Haminan kauppahallista, Kouvolan Kymenhovista tai Miehikkälän vanhasta paloasemasta? Kouluja ja terveyskeskuksia on tyhjillään ja purku-uhan alla. Mitä niille pitäisi tehdä? Paljon muitakin rakennuksia on tyhjillään. Millaisia muistoja sinulla liittyy niihin tai seikkailuihin autiotaloissa?
Tarinat voivat olla lyhyitä tai pitkiä, tätä päivää tai välähdyksiä vuosikymmenten takaa. Voit jakaa pieniä muistoja tai jotain erityistä mieleesi jäänyttä, joka liittyy purettuihin rakennuksiin tai autiotaloihin.
Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan Museokortti (arvo 86 €), jolla voi vierailla lähes 370 museossa ympäri Suomen.
Kysely liittyy Kymenlaakson museon, Poikilo-museoiden, Haminan kaupungin museoiden, Verlan tehdasmuseon, Miehikkälän museoiden ja Valkealan Museoyhdistyksen yhteiseen Kerro meille -hankkeeseen, jossa vuosittain vaihtuvalla teemalla kerätään muistitietoa Kymenlaaksosta. Aiempina vuosina aiheina ovat olleet nuoruus, metsäteollisuus ja muu teollisuus, tapahtumat, raja ja paikat.
Kyselyn vastaukset tallennetaan museoiden kokoelmiin ja niitä käytetään mm. näyttely- ja tutkimusaineistona. Otteita muistoista voidaan myös julkaista nimettöminä some-kanavilla.
Muistitiedolla on merkitystä. Se antaa äänen yksittäisille ihmisille, vahvistaa heidän identiteettiään ja tarjoaa henkilökohtaisia näkökulmia menneisyyteen. Se välittää yhteisöllistä perinnettä tuleville sukupolville sekä vahvistaa yhteisöjen identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Muistitiedon avulla voidaan myös avata uusia katsantokantoja tutkimukseen.
Yläkuva: Miehikkälässä puretaan koulukeskusta vuonna 2014. Kuva: Armi Oinonen, Miehikkälän museo.
