Paikallishistoriaa!
Mosaiikissa esitellään erilaisia ja yllättäviäkin välähdyksiä Kotkan ja Kymenlaakson historiasta. Tavoitteena on tuoda nähtäville kokoelmista paikallishistorian aiheita, esineitä ja kuvia, jotka eivät ole päässeet vitriineihin saakka laajempien näyttelyiden yhteydessä. Mosaiikin osat mahdollistavat nopean reagoinnin ajankohtaisiin asioihin ja nopean näyttelykierron.
Terveisiä Kotkasta – Kuvia satamakaupungin sykkeestä, tehtaiden piippujen juurelta ja Kymijoen varrelta
Onko mitään kotkalaisempaa kuin lähteä kesällä saareen tai mennä torille syömään possoa? Vuonna 1879 perustettu Kotka on rakentunut Ruotsinsalmen linnoituskaupungin raunioille. Työläiskaupungin kasvun edellytyksiä olivat höyrysahat, satama ja työn perässä alueelle muuttaneet ihmiset. Näyttelyosiossa kerrotaan Kotkan entisistä ja nykyisistä maisemista ja kysytään, mistä sinun Kotkasi muodostuu.
Kerro meille! – Kylillä ja kulmilla
Näyttelyosiossa on poimintoja Kerro meille! -hankkeessa kerätyistä kymenlaaksolaisten nuoruusmuistoista. Mosaiikin väriläiskä tulvii nostalgiaa, seikkailua ja villiä pyristelyä kohti aikuisten maailmaa. Elämän parasta aikaa – vai oliko se paras aika sittenkin vasta myöhemmin?
Lotta Svärd – Lottatyötä Kymenlaaksossa
Lotta Svärd -järjestö oli naisten vapaaehtoinen ja aseeton maanpuolustusjärjestö, joka toimi vuosina 1921—1944. Näyttelyosiossa tuodaan esille kymenlaaksolaisia lottia ja järjestön tekemää työtä.
RYIJY – joka kodin kudonnainen
Värikkäät ryijyt ovat löytäneet uudelleen paikkansa sisustustekstiileinä. Isoäidin perintöryijyä ei kannata enää kätkeä vintille, vaan ottaa käyttöön seinätekstiilinä. Mosaiikin ryijy-teema pureutuu ryijyjen hoitamiseen, säilyttämiseen ja hyvään esilläpitoon. Pidetään arvokkaista perintötekstiileistämme hyvää huolta! Lisää vinkkejä ryijyjen huoltamiseen löydät Suomen käsityön museon Konservointikeskuksen sivuilta.
Kymenlaakso Anno Domini LXXVIIII
Pako Pompejista -näyttely on innostanut miettimään, mitä nykyisen Kymenlaakson alueella tapahtui vuonna 79 jaa. Äänitarinassa etsitään antiikin Pompejin ja rautakautisen Kymenlaakson eroja ja yhtäläisyyksiä. Ja vuosilukua ihmetteleville: Kirjoitusasua LXXVIIII käytettiin antiikin aikana, ja vasta myöhemmin omaksuttiin nykyään käytettävä kirjoitustapa LXXIX.
Kerro meille! – Teollisuusmuistoja Kymenlaaksosta
Kymenlaaksossa on toiminut ja toimii mitä moninaisimpia tehtaita – pieniä ja suuria. Syksyllä 2021 kymenlaaksolaiset museot keräsivät Kerro meille! -kyselyllä muistoja työstä näissä tehtaissa. Osiossa on esillä muistoja, valokuvia ja esineitä eri vuosikymmeniltä ympäri Kymenlaaksoa.