Englannissa (Newcastle upon Tyne) vuonna 1907 rakennettu Tarmo oli valmistuessaan Suomen suuriruhtinaskunnan kolmas jäänmurtaja. Ulkomaankaupan kasvaessa 1900-luvun alussa kaksi aiempaa murtajaa, Murtaja (1889) ja Sampo (1898), eivät enää riittäneet ylläpitämään väyliä talviliikenteelle. Aluksi jäänmurtajien päätehtävänä oli pitää väylä avoinna talvisatamiimme Hankoon ja Turkuun sekä pidentää Helsingin, Kotkan, Mäntyluodon, Rauman ja Vaasan satamien purjehduskausia. Lisäksi jäänmurtajat avustivat merihätään joutuneita aluksia.

Tarmo edustaa teräväkeulaista, amerikkalaista jäänmurtajatyyppiä. Se oli 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten voimakkain ja tehokkain murtaja Suomessa ja pystyi etenemään noin 80 cm paksun kiintojään läpi. Keulapotkuri helpotti jäissä kulkemista, ja vaikeammissa jääoloissa alus kulki tekemällä syöksyjä jäätä vastaan. Tarmon kulkunopeus avovedessä oli 13 solmua.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Tarmo palveli Venäjän Itämerenlaivastossa avustaen sota-aluksia ja sotilaskuljetuksia. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 ja sisällissodan puhjettua tammikuussa 1918 alus oli edelleen venäläisten hallussa Helsingissä. Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvudin käskystä Tarmo kaapattiin itsenäisyysaktivistien haltuun.

Talvisodassa jäänmurtajat alistettiin puolustusvoimille ja aseistettiin. Tammikuussa 1940 Tarmoa pommitettiin Kotkan satamassa, jolloin 39 miestä kuoli ja 13 haavoittui. Onnettomuudessa aluksen keulaosa vaurioitui pahoin ja sisätiloja tuhoutui tulipalossa. Jatkosodan aikana Tarmo osallistui Utön eteläpuolelle tehtyyn Nordwind-harhautusoperaatioon.

Viimeiset vuotensa Apu-nimisenä toiminut Tarmo oli käytössä vuoteen 1970 asti, minkä jälkeen se päätettiin kunnostaa museoalukseksi. Entisöinti tehtiin Kotkan Telakalla 1990-1992. Merenkulkuhallitus luovutti entisöidyn aluksen Museovirastolle, ja vuonna 1992 Tarmo sijoitettiin Kotkaan. Heinäkuusta 2008 lähtien Tarmo on ollut avoinna yleisölle Merikeskus Vellamon museoaluslaiturissa osana Suomen merimuseon näyttelyitä.

Tarmo on avoinna 2019:

7.-31.5.
ti, to-pe 10-17, ke 10-20, la-ma suljettu

1.-23.6.
ti, to-su 10-17, ke 10-20, ma suljettu

24.6.-18.8.
ma-ti, to-su 10-18, ke 10-20
juhannuksena 21.-22.6. suljettu

Alukseen voi tutustua itsenäisesti tai osallistumalla opastukselle, jonka aikana kuullaan tarinoita Tarmon värikkäistä vaiheista. Huomaattehan, ettei Tarmo ole esteetön kohde, vaan aluksella on jyrkkiä portaita.

Jäänmurtaja Tarmon opastukset 2019:

1.–23.6.2019

Ti–su klo 13.30 ja 15.30, kesto 1 tunti.
20.6.2019 vain klo 13.30.

24.6.–18.8.2019
suomeksi ma-su klo 13.30 ja 15.30, kesto n. 1 tunti

29.6.-17.8.2019
venäjäksi lauantaisin klo 12, kesto n. 1 tunti

Tarmon pääsymaksu aikuisilta on 5 € tai Museokortti, alle 18-vuotiaat vierailevat aluksella maksutta. Opastukset sisältyvät pääsymaksuun.

Höyryjäänmurtaja Tarmoon voi nyt tutustua netissä 360-virtuaalikierroksella, joka esittelee aluksen tilat ja sen historian
kohokohtia sekä tarjoaa syventävää tietoa laivasta ja miehistön arjesta. Suomen merimuseo on toteuttanut tutkija Kerttuli Hopan
käsikirjoittaman virtuaalikierroksen yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa.
Virtuaalikierrokselle pääset tästä.

Jäänmurtaja Tarmo
Rakentaja W. G. Armstrong, Whitworth & Co
Rakennusvuosi 1907
Aktiivikäytössä vuoteen 1970
Pituus 67,1 m
Leveys 14,3 m
Uppouma 2 300 tn
Kahden höyrykoneen yhteisteho 3850 ihv

Tarmon höyrykoneet
Keulakone
sylinterinmitat 533 x 838 x 1346
iskunpituus mm 914
kierrosluvut ja tehot 99 rpm/ 1300 ihv ; max. 107 rpm/ 1450 ihv
piiskan vaikutus 8 rpm/ 150 ihv/ 9;12%

Peräkone
sylinterinmitat mm 610 x 965 x 1549
iskunpituus mm 990
kierrosluvut ja tehot 89 rpm/ 2000 ihv/ max. 98 rpm/ 2400 ihv
piiskan vaikutus 9 rpm/ 400 ihv/ 10;20%

Kattilat
tulipinta ja paine m2/bar 5 x 195 = 975; 12,65
norm. teho ja lämmityskerroin 3300 ihv ; 3,38
max. teho ja lämmityskerroin 3850 ihv ; 3,95

Kutsu ystäväsi mukaan :)