Merikeskus Vellamon Vellamo-kanavalla on julkaistu kolme Johanna Matrukan käsikirjoittamaa ja ohjamaa kävelykuunnelmaa. Kolme naista ja meri -kuunnelmien aiheena on Ruotsinsalmen taisteluiden merkitys naisen elämässä. Tarinoiden sisältö sopii erinomaisesti yhteen Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn ajatuksen kanssa; molemmissa tarkastellaan sotatapahtumia ja linnoituskaupungin elämää yksittäisen ihmisen näkökulmasta.

Kävelykuunnelmissa on kolme päähenkilöä – Venäjän keisarinna Katariina Suuri, merisotilaaksi pestautunut ruotsalainen Brita Hagberg ja loviisalaislähtöinen piika Clara Grönblad. Kuunnelmien fiktiiviset tarinat perustuvat todellisiin henkilöihin ja heidän elämänkohtaloihinsa. Heillä kaikilla oli omanlaisensa suhde Ruotsinsalmeen. Henkilöitä tulkitsevat näyttelijät Elina Knihtilä, Elsa Saisio ja Terhi Suorlahti.

Mikä ihmeen kävelykuunnelma?

Kävelykuunnelman voi halutessaan kuunnella perinteisen (radio)kuunnelman tapaan missä vain, mutta parhaimmillaan se on juuri siinä paikassa, johon se on sijoitettu. Tällä tavoin ympäristöstä tulee kuunnelman tapahtumapaikka, näyttämö tai tausta. Kokonaiskokemuksen kannalta on oleellista, että kuuntelija antaa itselleen luvan aistia valittua näyttämöä kaikilla aisteillaan.

Kolme naista ja meri -kuunnelmiin liittyy kävelemisen idea. Ruotsinsalmen ajan ihmiset liikkuivat eri tavalla kuin nykyajan ihmiset, pääsääntöisesti kävellen paikasta toiseen. Heidän liikkumisensa oli hidasta ja kehollista, ja siksi heidän oli meitä helpompaa aistia ympäristöään kokonaisvaltaisesti.

Käveleminen luo kokemuksellisen sillan ajan yli. Parhaimmillaan se antaa aavistuksen ihmisenä olemisesta aikana, jolloin Katariina, Brita ja Clara elivät, hengittivät, kulkivat ja katsoivat merta.

Käsikirjoittaja ja ohjaaja Johanna Matruka kertoo:

”Usein sotaa käsittelevät näyttelyt keskittyvät esittelemään aseita ja kovia faktoja tai kertomaan sankaritarinoita voittajista. Naisena ja taiteilijana koen ikään kuin katsovani kuvaa, josta on asetettu esille vain osia. Ovatko näyttelyistä niin usein puuttuvat naiset vain harmaata massaa, jotka seuraavat suuria tapahtumia sivusta?

Kuunnelmieni faktat olen kerännyt kirjoista, museon julkaisemattomista tutkimuksista ja nettiarkistoista. Kaiken muun olen kuvitellut. Kirjoittaessani mietin monia kysymyksiä. Millaista oli elää naisena tuona aikana? Millaista oli kaivata miestä, jonka sota vei? Millaista oli elää ”huonon naisen” elämää tai johtaa kokonaista kansakuntaa?

Lyhyessä ajassa oma maailmamme on mullistunut. Yhtäkkiä sota ei enää kuulukaan vain historian kirjoihin tai liity näiden muinoin eläneiden ihmisten kohtaloihin. Sota ei ole vain näytillä museossa tai tapahdu jossakin hyvin kaukana meistä.

Omassa mielessäni keskeiseksi nousee Britan tarinan taistelukuvaus. Se perustuu tutkimusaineistoon siitä, miltä 1700-luvun lopun meritaistelu on kokijasta voinut tuntua. Siinä ei ole mitään hyvää, ei mitään kokemisen arvoista. Sota, kun sen keskelle joutuu, on vain pitkitetty kauhun hetki.”

Työryhmä
Käsikirjoitus, ohjaus – Johanna Matruka
Äänisuunnittelu – Iisa Pajula
Näyttelijät – Elina Knihtilä, Elsa Saisio, Terhi Suorlahti
Äänitys ja miksaus – Aki Sihvonen, Finnvox

Koneen Säätiö sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan taidetoimikunnat ovat tukeneet teoksen syntymistä.

Johanna Matruka on vuonna 1973 Kotkassa syntynyt käsikirjoittaja, ohjaaja ja esiintyjä (KuM). Hänen erityisalaansa on paikkasidonnainen taide sekä terapeuttisten menetelmien ja taiteen yhdistäminen. Tällä hetkellä hän työskentelee Koneen säätiön apurahan mahdollistamana tutkien taiteellisessa työssään kohtaamista. Johanna Matruka asuu ja työskentelee Fiskarsissa.

www.matrukan.me

Kutsu ystäväsi mukaan :)